Valikko Sulje

Tietotekniikkanoviisi: Seikkailu palvelinnimiviidakossa

Jos oli verkon toimintaperiaatteen ymmärtäminen Tietotekniikkanoviisille hieman haastavaa, palvelinpuolella päänvaivaa tuottavat monet nimikkeet. On virtuaalipalvelinta, pilvipalvelinympäristöä, hybridipilvipalvelumallia, paikallista palvelinta, dedikoitua palvelinta, fyysistä palvelinta ja varmistuspalvelinta. Mitä nämä kaikki sanat tarkoittavat ja mitä eroja ja yhtäläisyyksiä niillä on? Lähdetään selvittämään.

Aloitetaan kuitenkin ihan perusteista. Mihin yritys tarvitsee palvelinta?

Yleisin tapa käyttää palvelinta on yrityksessä käytössä olevien tiedostojen tallentaminen ja jakaminen. Kun yrityksen työntekijä tekee dokumentin vaikkapa Microsoft Wordilla ja tallentaa sen yrityksen Onedriveen, dokumentti tallentuu oikeasti Microsoftin palvelimelle ja on sieltä kaikkien yrityksen työntekijöiden luettavissa. Tosin useissa tilanteissa dokumentin pääsee lukemaan vain osa yrityksen työntekijöistä. Esim. henkilöstöhallinnon dokumentteihin pääsy saatetaan sallia vain hr-vastaavalle, toimitusjohtajalle ja talouspäällikölle.

Toinen hyvin yleinen palvelimen käyttötarkoitus on yrityksen keskitettynä käyttäjähallintana toimiminen. Keskitetty käyttäjähallinta tarkoittaa mm. sitä, että yrityksen työntekijän kirjautuessa koneelleen, hänen käyttöoikeutensa aktivoituvat juuri niihin tiedostoihin ja järjestelmiin, joihin hänelle on oikeudet. Esim. edellä mainittuihin henkilöstödokumentteihin pääsevät vain ne työntekijät, joilla on näihin dokumentteihin oikeus.

Palvelin voi myös toimia yrityksessä käytössä olevan ohjelman keskuskoneena ja yrityksen työntekijät käyttävät kyseistä ohjelmaa palvelimen kautta. Tällaisia ohjelmia voivat olla esim. taloushallinnon ohjelmat, varastonhallintajärjestelmä, ERP tai muu toiminnanohjausjärjestelmä.

Toki palvelimilla on myös monia muita käyttötarkoituksia, tässä oli vain osa.

Siirrytään sitten niihin palvelimien nimiin. Tarkoittavatko paikallinen palvelin ja fyysinen palvelin samaa asiaa?

Paikallinen palvelin tarkoittaa asiakkaan tiloissa fyysisesti sijaitsevaa palvelinta, joten siinä mielessä fyysinen palvelin ja paikallinen palvelin ovat sama asia. Fyysinen palvelin voi kuitenkin sijaita muuallakin kuin asiakkaan tiloissa, jolloin se ei ole enää paikallinen palvelin. Konesalit ovat täynnä palvelimia ja ne ovat ihan fyysisiä palvelimia. Näissä fyysisissä palvelimissa voi olla esim. useamman asiakkaan pilvipalvelumallilla toteutettuja virtuaalipalvelimia. Tai joku näistä palvelimista voi olla dedikoitu palvelin tietylle asiakkaalle eli koko palvelimen kapasiteetti on vain tämän yhden asiakkaan käytössä.

Eli virtuaalipalvelinkin sijaitsee fyysisessä palvelimessa, mutta ei asiakkaan tiloissa vaan konesalissa. Mikä siis on virtuaalipalvelin?

Virtuaalipalvelin on konesalissa sijaitsevan fyysisen palvelimen sisään pilvipalveluna luotu palvelin. Niitä voi olla useita yhdessä fyysisessä palvelimessa, ja jokaiselle virtuaalipalvelimelle voidaan valita täysin oma käyttöjärjestelmä. Virtuaalipalvelimet jakavat fyysisen palvelimen resurssit keskenään. Yleensä jokaiselle virtuaalipalvelimelle on määritelty tietty määrä muistia ja levytilaa pelkästään kyseisen palvelimen käyttöön.

Miten asiakas saa virtuaalipalvelimeen tietoturvallisen yhteyden?

Virtuaalipalvelin voidaan yhdistää asiakkaan lähiverkkoon vpn-tunnelin avulla. Vpn-tunneli on ikäänkuin “turvatunneli” asiakkaan toimistolta palvelimelle.

Dedikoitua palvelinta jo sivuttiinkin aiemmin. Eli dedikoitu palvelin on vain yhden tietyn asiakkaan käytössä oleva palvelin?

Kyllä. Dedikoitu palvelin on vain yhden asiakkaan käytössä oleva, konesalissa sijaitseva virtuaalipalvelin. Tavallaan myös asiakkaan omassa toimistossa sijaitseva paikallinen palvelin on dedikoitu palvelin, jos sitä käyttää vain yritys itse.

Siirrytään sitten näihin pilvipalvelinasioihin. Mitä tarkoitetaan pilvipalvelinympäristöllä?

Pilvipalvelin on käytännössä virtuaalipalvelin. Pilvipalvelin on helppo ottaa käyttöön nopeallakin aikataululla ja sen resursseja voidaan kasvattaa nopeastikin asiakkaan tarpeen mukaan. Yksi pilvipalvelin etu on se, että mikäli yksi fyysinen palvelin kaatuu, pilvipalvelin siirtyy automaattisesti toiselle, sillä hetkellä toimivalle fyysiselle palvelimelle. Pilvipalvelimia käytetäänkin paljon myös varmistuspalvelimina.

No mikäs se varmistuspalvelin sitten on?

Varmistuspalvelin on eri konesalissa toimiva palvelin, mihin yrityksen tärkeät tiedot varmuuskopioidaan siltä varalta, että alkuperäisessä palvelimessa esiintyy toimintahäiriöitä tai alkuperäinen palvelin rikkoutuu.

Vielä viimeisenä kiinnostaa sanahirviö hybridipilvipalvelumalli. Mitä sillä tarkoitetaan?

Joissain tilanteissa yrityksen kannalta paras toimintamalli on yhdistää erilaisia palvelinmalleja. Yrityksellä voi olla paikallinen palvelin toimistolla, mutta osa yrityksen palvelintoiminnoista toteutetaan samaan aikaan virtuaalipalvelimella. Tämän mallin etuna on se, että yrityksen IT-kokonaisuuden toimintavarmuus kasvaa, kun esim. paikallisen palvelimen rikkoutuminen tai virtuaalipalvelimen toimintaa häiritsevä tietoliikennevika eivät lamauta koko yrityksen toimintaa.

 Toimialalla, missä käsitellään isoja tiedostoja (esim. mediatoimistot), nämä isot tiedostot voivat sijaita toimistolla olevalla paikallisella palvelimella. Tämä mahdollistaa isojen tiedostojen nopean käyttämisen. Kuitenkin yrityksen muut palvelinjärjestelmän toiminnot saattavat tulla toimiston ulkopuolelta virtuaalipalvelimelta, jolloin kokonaisuudesta muodostuu hybridimalli.


Koetko sinäkin itsesi välillä tietotekniikkanoviisiksi IT-jargonin äärellä?

Haluaisitko  ymmärtää paremmin yrityksesi käytössä olevien IT-palveluiden toimintaa, mutta et kehtaa kysyä tai olet kysyessäsi saanut vastauksen, joka on täynnä vieläkin sekavampaa IT-jargonia? Anna tietotekniikkanoviiisin selvittää asia puolestasi.

Voit lähettää juttuideasi tai kysymyksesi sähköpostiosoitteella tietotekniikkanoviisi@soluto.fi . Liitä mukaan nimesi ja yhteystietosi, jotta voimme olla sinuun yhteydessä esim. lisäkysymysten kysymiseksi. Nimesi tai yrityksesi ei tule esille tietotekniikkanoviisin tekstissä vaan esiinnyt tekstissä asiakkaana/lukijana/tms. Myöskään yrityksesi toimiala ei tule esille, ellei se ole kysymyksesi kannalta olennaista. Lähettämäsi sähköpostiviestin tekstiä saatetaan lainata suoraan (esim. jos siinä on selkeä kysymys) tai poimia ainoastaan teema. Käymme em. asiat läpi kanssasi ennen jutun julkaisemista blogissamme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *